Tässä taustaa meidän talovalinnalle

 

Vuonna 1999 etsimme uutta kotia viisihenkiseksi kasvaneelle perheellemme. Olimme ajatelleet jotain isompaa taloa, jota ei heti tarvitsisi remontoida. Näimme lehdessä ilmoituksen talosta, joka vaikutti mielenkiintoiselta. Menimme kiinteistöesittelyyn ja esitietojen mukaan kohde oli hyväkuntoinen, täydellisesti peruskorjattu täystiilitalo. Tutustuimme taloon kolme kertaa ennen kaupasta päättämistä. Talo vaikutti silmämääräisesti tarkasteltuna siistiltä ja hyväkuntoiselta. Ihastuimme siihen todettuamme, että kohteeseen ei tarvitsisi tehdä mitään suuria korjauksia ja remontteja moniin vuosiin. Olihan kiinteistönvälittäjän esitteessä kerrottu, että vesiputket ja katto on uusittu, lasi- ja huopakatteen rajalla on uusi sähköinen sulatusjärjestelmä, sähkökaapelit on uusittu edellisenä vuonna, salaojat ja kaikki lattiat on uusittu putkiremontin yhteydessä ja autotalli on rakennettu vuonna 1997. Kiinteistönvälittäjän mukaan putkiremontti tehtiin pienen putkivuodon vuoksi, joka oli keittiön lattian alla.

Pyyntihinta oli 785.000 markkaa.

 

 

6.8.1999 ostimme tuon talon, jossa kuvittelimme asuvamme loppuelämämme. Maksoimme talosta 775.000 markkaa. Kaupantekotilaisuudessa saimme haltuumme nipun papereita, jotka liittyivät talossa tehtyyn remonttiin. Aina ei kuitenkaan kaikki suju niin kuin on kuvitellut. Muutimme samana päivänä heti kauppojen jälkeen. Huomasimme, että kylmiön kompressori kävi vain muutaman sekunnin ennen hajoamistaan ja sähkölieden uuni ei lämmennyt. Kaikilla muuttoon osallistuneilla oli silmien kirvelyä ja ripulia. Ostimme uuden lieden ja tilasimme kompressorille korjaajan.

 

Aloin voida huonosti heti taloon muutettuamme. Koko ajan olo oli voimaton ja oksentelin öisin. Välillä juoksin kesken yötä ulos, jotta voisin hengittää. Muuttosiivousta siitä aluksi syytin, mutta oireet vaan jatkuivat. Yritin selvittää mikä on pielessä. Teetimme kosteusmittauksen, mutta kosteutta talosta ei siinä tutkimuksessa löytynyt. Purimme viherhuoneesta kukkalaatikon. Kukkalaatikon alla ei ollutkaan lattiaa, pelkkä maapohja.

 

9.9.1999 sain silmätulehduksen. Pesuhuoneen silikonisaumat olivat alkaneet homehtua. Tutkimme mistä tämä saattaisi johtua. Löysimme katolta tuuletushormeista styroksista tehdyt tulpat, joihin oli laitettu tiivisteeksi pikeä. Poistimme ne ja ilma alkoi vaihtua pesuhuoneessa.  Kärsin koko ajan voimistuvista oireista ollessani sisällä talossa. Heräilin öisin sydämen tykytyksiin. Juomavesi tutkitutettiin ja siitä löytyi hometta ja bakteereita.

Kari otti yhteyttä remontin tekijöihin. Paljastui että remontti oli kestänyt yhteensä kahdeksan kuukautta. Talossa oli ollut useita putkivuotoja ja vuotoa oli jatkunut vähintään 10 vuoden ajan. Remontin edetessä oli puhjennut jatkuvasti uusia vuotoja. Kaikkien väliseinien alaosat olivat lahonneet kukkamullaksi. Talosta oli kastunut kaiken kaikkiaan 220 neliötä. Lattian homeisia eristevilloja ei vaihdettu, vaan lattiaa oli kuivattu useita kuukausia. Lahonneet seinät oli uusittu vain metrin korkeuteen saakka, koska myyjien vakuutusyhtiö ei ollut suostunut uusimaan niitä kokonaan.

 

27.9.1999 Otimme yhteyttä talon myyjiin. Kerroimme heille suljetuista ilmanvaihtoventtiileistä ja juomavedestä löytyneestä homeesta. He eivät ottaneet kantaa asioihin ja kysyivät, että miksi soittelemme heille pikkuasioiden takia.

Otimme myös yhteyttä talon ensimmäiseen omistajaan. Hän kertoi meille talon myyjien haastaneen hänet oikeuteen ja vaatineen häneltä korvauksia mm. homevaurioista. Hän kertoi joutuneensa maksamaan korvauksia putkivuodoista 85 000 mk (14295,97 €).

 

Kunnan rakennusneuvoja kävi katsomassa taloamme. Hän sanoi että talossa on selvä hometalon haju. Hän myös sanoi, ettei oikeustaisteluun välttämättä kannata lähteä, koska 50 000 mk menee jo pelkkään ”päivää” sanomiseen.

 

28.9.1999 eli pari kuukautta muutosta muutin lasten kanssa pois talosta vuokralle 50m2 kaksioon. Kari epäili oireiden johtuvan muuttostressistä, eikä ollut halukas itse muuttamaan pois talosta. Itse hän oli koko ajan matkatöissä, eli kävi talossa vain nukkumassa, jos sitäkään. Kävin lääkärissä, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä, koska olin päättänyt selvitä ilman mielialalääkkeitä.

Terveystarkastaja kävi pyynnöstämme ottamassa pintanäytteitä sekä teki kosteusmittauksia. Näistä näytteistä ei kuitenkaan löytynyt hometta kuin vähäisiä määriä. Saimme ohjeeksi jatkaa asumista ihan normaalisti. Emme kuitenkaan muuttaneet takaisin. Tässä vaiheessa otimme mukaamme vain tarvittavat henkilökohtaiset tavarat. Saimme tutuilta lainaksi muutaman patjan ja petivaatteita.

 

Tilapäisasuntomme olohuone        Tilapäisasuntomme lastenhuone

Nuorimmainen ei meinannut pysyä "sängyssä"

 

1.10.1999 tulivat Asumisterveysliiton (Aste ry) edustajat pyynnöstäni talolla. Tutkittuaan taloa ja papereita he olivat sitä mieltä, että asunto ei ole kunnossa. He olivat hyvinkin suoria kertoessaan, että jutun tutkiminen ja asian selvittely saattaa viedä vuosia, jos talosta löytyy hometta tai rakennusvirheitä. Karikin ymmärsi, että kyse on muusta kuin stressistä, ja muutti meidän kanssamme asumaan pieneen kaksioon. Ikuisesti olen kiitollinen asumisterveysliiton edustajille heidän antamistaan neuvoista ja avusta ratkaistaksemme ongelmamme. Myös asianajajan löysimme Asteen kautta.

Olimme kahden asunnon loukussa. Toista maksoimme pankille ja toisesta vuokraa. Molemmista oli maksettava vakuutukset ja sähkö. Toisesta maksettiin kiinteistövero, auraus, tiemaksu ja jätehuolto. Eli yhtäkkiä meillä olikin kaksinkertaiset asumiskulut.

Olimme juuri käyneet Tallinnassa hakemassa muutaman laatikollisen kaljaa pahimpaan. Siinä sitten istuimme kaksion lattialla (meidän kaikki tavarat olivat vielä talolla) ja joimme kaljat. Kaljalaatikkopino toimi pöytänä. Tutuilta lainattu patja oli sohva. Jos silloin olisin tiennyt miten kauan asian hoitaminen kestää ja kuinka paljon se vie voimia, olisi varmaan ollut vielä pahempi olo.

 

13.10.1999 Asumisterveysliiton edustaja otti mikrobinäytteitä ja valokuvia. Viherhuoneen seinän sisältä eristevilloista löytyi vettä ja seinä oli lahonnut mullaksi.

 

27.10.1999 Viherhuoneen näytteistä oli löytynyt runsaasti mikrobeja joiden joukossa oli kostealla kasvualustalla viihtyviä sieniä. Nyt meille valkeni, että emme pääsisi taloon takaisin pitkiin aikoihin jos koskaan. Tavallaan tieto kuitenkin helpotti oloani, sillä oireilulleni löytyi syy.

Viherlaatikon purku paljasti, ettei sen alla ollut lattiaa lainkaan.

Seinän eristevillat olivat litimärät.

 

23.11.1999 Asumisterveysliiton edustajat kaivoivat seinänvierustat auki talolla. Meille oli myyty talo hyvin peruskorjattuna. Salaojat oli myyjän mukaan uusittu. Salaojia ei kuitenkaan löytynyt lainkaan.

 

30.11.1999 Maanäytetutkimuksen tulokset tulevat.

 

13.12.1999 Asteen edustajat ottivat näytteitä olohuoneen ja makuuhuoneen lattian eristetilasta.

 

20.12.1999 Otimme lisää näytteitä olohuoneen ja makuuhuoneen lattioista. Näytteitä ottaessa tuli taas huonovointisuuskohtaus.

 

21.12.1999 Joululahjaksi saimme tulokset mikrobianalyysistä, jonka mukaan makuuhuoneessa ja eteisessä oli runsasta homekasvua.. Koko ajan tuli ikävämpi olo talon virheistä, mutta oma olo parani kun ymmärsi, että ei ollut mitenkään järjetöntä muuttaa pois talosta. Tavallaan aloimme tehdä luopumisprosessia, koska luultavammin emme enää muuttaisi taloon takaisin. Tämän olisi pitänyt olla ihanaa Joulunaikaa uudessa kodissa. Kaikki rahat olivat menneet vuokraan, tutkimuksiin ja näytteisiin. Joulun pelasti Karin työkaveri, joka lahjoitti meille huomattavan summan rahaa. Vieläkin tulee haikea olo kun muistelen tuota joulua. Lapset saivat toivomansa uudet tavarat joulupukilta menettämiensä tilalle.    

 

31.12.1999 Öljysäiliöstä loppui öljy. Kun öljyä saatiin lisää, ei pumppu jaksanut imeä öljyä polttimelle saakka. Taloon jouduttiin viemään kanisterilla öljyä kaksi kertaa päivässä viikon ajan. Kiva uusivuosi!

 

5.1.2000 Saimme tulokset mikrobianalyysistä, jonka mukaan makuuhuoneessa ja olohuoneessa oli niukkaa homekasvua ja sädesientä.

 

22.1.2000 Asianajajamme kävi talollamme. Selvittelimme asioita ja jätimme jutun asianajajan hoitoon. Hän sitten soittaisi, jos jotain lisäselvityksiä tarvittaisiin. Hän kertoi, mitkä meidän vaihtoehdot talon kanssa ovat - mikä on järkevää ja mikä ei. Hän lupasi myös hoitaa kirjeenvaihdon myyjien kanssa, ja neuvoi meitä keskittymään normaaliin elämään. Elä siinä nyt sitten normaalisti paikkakunnan huonomaineisimmassa kerrostalossa, kaksiossa kolmen lapsen kanssa ilman huonekaluja ja muuta irtainta omaisuutta.

 

5.4.2000 Saamme tarkastettavaksi asianajajamme laatiman reklamaatiokirjeen talon vioista.

 

10.4.2000 Aste ry:n edustaja tekee lausunnon asuntomme virheistä ja puutteista. Tähän mennessä on selvinnyt, että talossa on ollut putkivuotoja jo vuodesta 1991. Asiakirja-aineiston pohjalta on selvinnyt, että rakennuksessa on tehty vuosina 1994 - 1995 suuri ja laadultaan merkittävä kosteus- ja homevauriokorjaus. Homevaurioiden syinä on ollut tuolloin todettu merkittävä määrä erilaisia rakennusvirheitä ja pitkään, ainakin 10 vuotta jatkunut käyttövesijärjestelmän vesivuoto. Huomattava osa korjauksista on ollut myös rakennusteknisten virheiden ja puutteiden korjaamista. Osa rakennusvirheistä on jäänyt korjaamatta - mm. maan pinta on ylempänä kuin peruslaatta. Salaojajärjestelmä sekä sadevesijärjestelmä ovat edelleen tekemättä. Ilman rakennuslupaa on rakennettu viherhuone, (vuotava) lasiterassi, uima-altaan päälle huonetilaa sekä autotalli on muutettu yksiöksi. Myyjät ovat näiden tietojen mukaan tienneet omistamansa kiinteistön asuinrakennuksen virheistä ja homevaurioon johtaneista syistä, niiden vakavuudesta sekä puutteellisesti suoritetuista korjaustöistä.

Kiinteistön myyntitilanteessa meille ei esitetty em. lähtökohdasta kohteen asiakirja-aineistoa kokonaisuudessaan, eikä myöskään kerrottu rakennuksen todellista vaurio- ja korjaushistoriaa.

 

2.5.2000 Reklamaatio myyjille: Kaupanpurkuvaatimus /vahingonkorvausvaatimus.

 

25.5.2000 Saimme vastauksen reklamaatioon. Myyjät eivät myönnä mitään.

 

1.6.2000 Muutamme kaksiosta kolmioon viereiseen kerrostaloon koska huomaamme, ettemme millään pysty asumaan kaksiossa pidempään. Siivotessa sitä asuntoa, mihin meidän oli tarkoitus muuttaa huomaan, että kaikki keittiön alakaapit ovat homeessa. Saamme onneksi vaihtaa asunnon kerrosta alempana olevaan samanlaiseen asuntoon, joka sattuu olemaan tyhjillään. Itse asiassa näissä kerrostaloissa on paljonkin asuntoja tyhjillään jostain kumman syystä.

 

Haemme talostamme tavaroita pikku hiljaa. Kaikki tavarat pitää puhdistaa tai pestä. Sohva aiheuttaa oireita, viemme sen takaisin.

Sänkyjä emme voi tuoda ollenkaan, vaan jatkamme lattialla nukkumista.

Poltamme roviolla kaikki kirjat ja joitain huonekaluja.

Kari menee yksin putsaamaan ja hakemaan Lundia-hyllyjä talolta. Kun hän on ollut hakureissulla muutaman tunnin soitan hänelle. Hän sanoo, ettei vielä voi ajaa kun on niin kännissä. Kysyin ”mitä olet juonut?”, tiesin, ettei talolla ole juomista. Kari huomasi, ettei olekaan juonut ja sanoo ehkä homeiden tehneen olon kummalliseksi.  Muutaman päivän päästä Karille tulee toispuoleinen kasvohalvaus. Kovasti epäilemme sen aiheutuneen homeista, koska homeiden toksiinit vaikuttavat hermostoon.

 

7.6.2000 Lähetämme myyjien asianajajalle kirjeessä ehdotuksen, että kauppa purettaisiin mahdollisimman pian enempien vahinkojen välttämiseksi.

 

3.10.2000 Kuivausfirman edustaja tekee kosteuskartoituksen. Havainnot: Lattiaeristetilan suhteelliset kosteudet ovat mittausalueella kohonneita / korkeita, ulkopuoliset kosteudet päässeet vaikuttamaan lattiaeristetilaan.

Viherhuoneen lattian läpi kasvaa puu. Eikä varmaan ole kasteltu!!

 

 

20.10.2000 Pakko lähteä kesken hoitovapaan töihin, sillä rahat on totaalisesti loppu. Saan vuorotöitä. Vuorotyö on hankalaa, sillä Kari on matkatöissä. Joskus yövuoron jälkeen menen ensin kotiin nukkumaan ja haen päivällä nuorimman lapsemme pois hoidosta 10 kilometrin päästä.

 

15.11.2000 Myyjien asianajajalta tulee kirje, jossa todetaan mm. näin ” – lahoamisvauriot ovat 30 vuotta vanhassa talossa normaaleja.” Myyjät ovat valmiita harkitsemaan kaupan purkamista. 

 

23.11.2000 Saimme materiaalinäytteiden tulokset. Kahdeksasta näytteestä vain yksi oli puhdas. Kaikissa muissa runsaasti elinkykyisiä sieni-itiöitä, bakteereja, sädesientä.

 

23.12.2000 Käyn lasten kanssa hakemassa joulukuusen talomme pihasta, jotta saamme edes jonkinlaisen Joulun. Arvailen vain paljonko kuuselle tulee loppujen lopuksi hintaa, kun tämä juttu joskus selviää. Tämä on yksi niistä reissuista, jonka kaikki lapsemme vieläkin muistavat. Eikös se olekin niin, että elettyä elämää ei ole se mitä eletään vaan se minkä muistaa jälkeenpäin? 

 

29.12.2000 Esitämme sovintotarjouksen myyjille.

 

1.1.2001 Insinööritoimisto H&H:n edustaja käy talolla tarkastuskäynnillä pyynnöstämme.

 

16.1.2001 Sovintotarjous hylätään.

 

25.1.2001 Lähetämme uuden sovintotarjouksen myyjille.

 

31.1.2001 Myyjien mielestä kaupan kohdetta eivät ole rasittaneet mitkään virheet, vaan talo on ollut ikäisekseen normaalissa kunnossa (tai itse asiassa pääosin ikäistään paremmassa kunnossa) suoritetun peruskorjauksen jälkeen.

 

1.2.2001 Saimme vastauksen sovintotarjoukseen. Myyjät pitävät edelleen mahdollisena, vaikka ”juridisesti eivät mielestään olisi siihen velvolliset, että kauppa puretaan ns. neutraalein ehdoin”.

 

28.2.2001 Vaihdan työpaikkaa, eikä enää tarvitse tehdä yövuoroja, iltaa kylläkin.

 

14.3.2001 Saimme vastauksen kaupanpurkutarjoukseen. Siitä käy ilmi kuinka myyjät ”saattavat harkita kaupanpurkuvaihtoehtoa”.

 

25.1.2001 Lähetämme myyjille tarjouksen kaupanpurusta. Mikäli tältä pohjalta ei saavuteta sovintoa, ryhdymme oikeudenkäyntiin.

 

2.4.2001 Myyjiltä tulee kirje liittyen heille esitettyyn kiinteistökaupan purkuun. Kaupan purkaminen tai ”oikeammin uuden kiinteistökaupan tekeminen päinvastaiseen suuntaan” (kuten he asian ilmaisivat) ei tule heille enää kysymykseenkään. Syitä he eivät ilmoita.

 

1.6.2001 Muutamme Lahteen pieneen kolmioon. Kaikki kolme lastamme nukkuvat samassa huoneessa. Pienet tilat ahdistavat, samoin rivitaloelämä. Tuolla rivitalossa autopaikkamme saatettiin vuokrata muille tietämättämme itse asiasta. Naapurin rouva siinä sitten minulle huutaa, että olen ajanut hänen paikalleen, vaikka olin tehnyt paikasta kirjallisen sopimuksen isännöitsijän kanssa.

Nuorin lapsemme ei saa vuorohoitopaikkaa, vaikka tarvitsisimme. Jatkuvasti mietimme miten saamme arjen järjestelyt sujumaan kun olemme molemmat illalla töissä. Vuorohoitopaikka on kuitenkin luvattu syksyksi.

Vanhemmat lapsemme joutuvat taas vaihtamaan koulua.

 

6.8.2001 Insinööritoimisto H&H:n edustaja käy talolla tekemässä tarkistuksia.

 

13.11.2001 Sain parkkisakot, kun en muistanut laittaa pysäköintikiekkoa. Eihän se mitenkään tähän liity mutta se kuitti löytyi tuolta laatikosta tätä juttua tehdessä.

 

13.1.2002 Otteita insinööritoimisto H&H:n 16-sivuisesta lausunnosta: Kiinteistön korjauskustannukset 86.411 euroa ja korjauksen kesto 4kk. Materiaalinäytteitä otettu tähän mennessä 15 kpl, joista voidaan pitää tavanomaisina tai lähes tavanomaisina pilaantumattomina vain kahta.13 kpl näytteistä on sellaisia, joissa on selkeät merkit kosteusvauriosta. Osumatarkkuus siis aika suuri. Näin kun osaisi laittaa lottorivinkin!! Olisi ehkä ollut kuitenkin vaikeampi saada puhtaita naytteitä!

 

10.2.2002 Haastehakemus Lahden käräjäoikeudelle, 38 sivua materiaalia. (Asianajaja hoiti kokonaan.)

 

27.2.2002 Ennakkolasku tulee maksettavaksi asianajajalta.

 

4.3.2002 Vaihdan työpaikkaa ja luulen, että elämämme helpottuu kun pääsen pois vuorotöistä. Sain heti oireita uudessa työpaikassani päivän työskentelyn jälkeen. En enää mennyt tuohon työpaikkaan. Myöhemmin kuulin, että koko sen rakennuksen alakerta oli purettu ja rakennettu uudestaan, koska sieltä oli löytynyt suuret homevauriot.

Loppuvuoden aikana teen vielä sijaisuuksia kolmessa eri työpaikassa.

 

10.4 2002 Lahden käräjäoikeudelta tulee kutsu valmisteluistuntoon, joka on 18.6.2002.

 

31.5.2002 Lähetämme tutkimuspyynnön/esitutkintapyynnön poliisille törkeästä petoksesta.

 

18.6.2002 Lahden käräjäoikeus: suullinen valmistelu/ kiinteistöä koskeva riita. Itse emme mene paikalle asianajajamme kehotuksesta.

 

9.7.2002 Insinööritoimisto H&H:n edustaja käy talolla tarkastuskäynnillä. Mukana ovat myös asianajajamme ja Asteen edustaja. Otamme lisää valokuvia, ja availemme paikkoja (siis poralla ja sorkkaraudalla) mahdollista oikeudenkäyntiä varten.

 

10.7.2002 Rikoskomisariolta tulee kirje, jossa hän ilmoittaa jättävänsä meidän esitutkintapyynnön törkeästä petoksesta pöydälle niin kauaksi aikaa kun yksityisoikeudellinen kanne on vireillä. 

 

10.7.2002 Asianajajamme lähettää kirjeen poliisille, jotta rikosasia saataisiin vireille siviiliasian vireillä olosta huolimatta.

 

29.7.2002 Otteita insinööritoimisto H&H:n 7-sivuisesta lausunnosta, jossa liitteenä valokuvia: Tarkastuksen tarkoituksena oli varmentaa aikaisemmat havainnot sekä selvittää seuraavat yksittäiset asiat:

1. - Märkätilojen vedeneristeet puuttuvat sekä saunaosaston pesutilasta, saunasta sekä suihku/wc-tilasta.

2. - autotalliin rakennetun asuintilan rakenteet. Yksiön rakenteen kokonaislämmönvastus on riittämätön asunnon ulkoseinärakenteena. Ulkoseinän alaosan kostumista on ilmeisesti pahentanut lattian virheellinen rakennustapa.

 3. – Makuuhuoneen kattoon ilmestyneen vesivuodon syyt. Vuodon on aiheuttanut asunnoksi muutetun autotallin poistoilmakanava, joka on asennettu virheellisesti.

4.-Viherhuoneen katossa on erittäin paha lahovaurio.

5.- Lahon päälle tehty huoltomaalaus ikkunassa.

Kiinteistön korjauskustannukset yhteensä tähän mennessä 93.671,- euroa.

 

23.8.2002 Saimme sovintotarjouksen, joka voimassa 2.9.2002 saakka. Myyjät myöntävät viherhuoneen katon lahovauriot, varastotilaksi muutetun autotallin rakennevirheet sekä pesuhuoneen puuttuvat saumakohtien tiivistykset.

 

25.8.2002 Yritän epätoivoisesti myydä taloa, siltä varalta, jos kauppa ei purkaudukaan, laitan Hesariin ilmoituksen talosta. Samoin laittelen ilmoituksia kauppojen ilmoitustauluille. Aika paljon tulee soittoja ja muutamille esittelen taloa kaikkine virheineen.

 

28.8.2002 Piti olla jatkettu suullinen valmistelu. Sairastapauksen vuoksi se on siirretty pidettäväksi 4.10.2002.

 

29.9.2002 Saatiin tarjous, missä myyjät maksaisivat kertakorvauksena 20.000 euroa ja talo jäisi meille. Emme hyväksy tarjousta, sillä haluamme eroon talosta.

 

31.8.2002 Ilmoitus Etlariin. Myydään talo, virhe- ja puutelista luettavissa. Talolle löytyikin sitten ostaja. En ole pitänyt itseäni koskaan kauppiaana, mutta jos pystyy myymään läpeensä mädän talon kertomalla virheet, niin kait sitä kiinteistönvälittäjäksi vois alkaa. Tarjous, jonka saimme, oli juuri sitä mitä kuvittelimme. Ostajat tiesivät mitä talossa on vikana ja tekivät tarjouksen sen perusteella. Ostajat olivat kuitenkin ymmärtäväisiä tilanteellemme ja odottaisivat, josko saisimme kaupan purettua. Ihania ihmisiä.

 

2.10.2002 eli kaksi päivää ennen oikeuskäsittelyä myyjien asianajaja ottaa yhteyttä ja ehdottaa sovintoratkaisua.

 

3.10.2002 Sovintoehdotus lähetetty myyjille. Kirjeenvaihtoa myyjien kanssa siis tietenkin niin, että kaikki kirjeenvaihto kulkee asianajajien kautta.

 

4.10.2002 Jatkettu suullinen valmistelu siirretty odottamaan, josko tästä neuvottelusta tulisi valmista.

 

9.10.2002 Myyjät haluavat tehdä katselmuksen talolla ennen kaupanpurkua. Sopimusteksti on valmiina pientä viilausta vailla.

Katselmuksessa olivat läsnä myyjät, myyjien asianajaja, myyjien videokuvaaja, Aste Ry:n edustajat, meidän asianajaja ja Kari. Katselmuksessa käytiin läpi kaikki löydetyt virheet ja puutteet.

 

20.10.2002 Sovintosopimuksen luonnos kaupanpurusta nähtäväksi. Sanamuotoja viilataan vielä. Myyjille oli erityisen tärkeää, että leikkimökin alla oleva nurmikko korjataan ennalleen, kun mökki viedään tontilta pois. Sopimusluonnosten muuttelu moneen kertaan tämän ja muutaman muun pikkuasian vuoksi tuli maksamaan molemmille osapuolille tuhansia markkoja.

 

Tilasimme leikkimökille kuljetuksen tilapäishoitoon mummolan pihalle, jos vaikka joskus sille olisi vielä oma piha. Viimeisenä iltana ennen avainten luovutusta pyysimme naapureita todistamaan sähkömittarin lukeman ja allekirjoittamaan sen. Olimme oppineet varmistamaan kaikki todistajilla ja kirjallisesti.

 

1.11.2002 Sovintosopimus allekirjoitettiin vastapuolen pyynnöstä Helsingissä. Jouduin lähtemään töistä aikaisemmin, että olisin ehtinyt pankkiin ajoissa. Kari oli ollut sinä päivänä töissä Helsingissä, joten jouduin ajamaan sinne itse. Saimme rahat tilille pankissa. Tunteet olivat sekaiset, koska oli pakko istua saman pöydän ääreen myyjien kanssa allekirjoittamaan sovintosopimukset. Nyt voimme maksaa asuntolainan kokonaan pois.

Asianajajamme neuvoo meitä hankkimaan tontin soraharjun päältä, ja rakentamaan rossipohjaisen talon.

Kotimatkalla moottoritiellä Kari ajaa edellä ja minä perässä. Huomaan, että puhelimen akku on tyhjentynyt. Sataa kaatamalla ja on pilkkopimeää. Yhtäkkiä autostani mittarit näyttävät kaikki nollaa. Nopeutta on ainakin sata, mutta mittari näyttää nollaa. Ajan tien sivuun ja kiroan. En siis voi soittaa kun puhelimen akku on loppu. Siinä sitten tienposkessa seison sateessa ja lupaan aina muistaa, ettei raha tee onnelliseksi. Ei niistä rahoista siellä tilillä nytkään mitään iloa ole. Onneksi Kari tuli sitten pelastamaan minut sieltä tienposkesta ja pääsimme kotiin.

Rivarin pihassa meidän autopaikalla oli jonkun muun auto. Jätin autoni keskelle pihaa. Heti tulee naapuri siihen valittamaan. Annan autoni avaimet hänelle ja sanon, että hän voi siirtää auton ihan mihin haluaa, sillä itse olen minuutin kuluttua niin kännissä, etten voi siirrellä autoa. Tilasimme taksin ja lähdimme koko perhe syömään ravintolaan. Siis vihdoinkin tuo piina on ohi. Nyt voimme alkaa alusta. Tiedostamme kuitenkin, että koko juttu on jättänyt meihin niin vahvan arven, ettei siitä koskaan pääse eroon. Periksi antamattomuus on jäänyt pysyäkseen. Nyt tiedämme myös miltä tuntuu menettää koti ja olla pakolaisena omassa maassa ilman minkäänlaista yhteiskunnan tukea.

 

Olemme erittäin tyytyväisiä asianajajaamme, koska hän on aktiivisesti hoitanut meidän asiaamme, eikä meidän ole kaikkea tarvinnut hoitaa itse. Asianajajalta saimme myös todella paljon hyödyllisiä neuvoja koko ajan.

 

5.11.2002 Lahden käräjäoikeudelta tulee sovinnon vahvistaminen ja tuomio. Myyjille on myönnetty oikeusapua valtion varoista 3054,93 euroa. Sovinnolla saimme siis takaisin talon hinnan ja 4240,70 euroa kiinteistön ylläpitokuluja.

 

Marraskuu 2002 Pidämme kaupanpurkujuhlia vuokra-asunnossa. Aamulla huomaan lehdessä ilmoituksen  myynnissä olevasta tontista. Lähdemme katsomaan tonttia koko kaveriporukalla. Tontti on soraharjun päällä. Pidämme hintaa liian kalliina, mutta otamme sitten yhteyttä tontin myyjään ja kerromme olevamme kiinnostuneita tontista. Kiinnostusta lisää se, että lapset voisivat käydä samaa koulua muutosta huolimatta.

Halusimme varmuuden siitä, että tontille saa varmasti rakentaa Älvsbytalon Kalevatar FX perinnemallin. Tähän talotoimittajaan olimme päätyneet monestakin syystä. Olimme kuulleet paljon hyvää samanlaisissa talossa asuneilta ihmisiltä. Olimme myös niin väsyneitä valtavaan paperisotaan oikeusjutun kanssa, että halusimme muuttaa uuteen kotiin vaivattomasti. Kävin kysymässä rakennusvalvonnasta, mitä mieltä he ovat tontista ja valitsemastamme talomallista. Rakennusvalvonnasta sanottiin, että valmistalopaketti ei sovi alueelle monestakaan syystä.

 

Soitimme tontin myyjälle ja kerroimme, että emme voi ostaa tonttia kun sille ei saa rakentaa Älvsbytaloa. Tontin myyjä lupasi lähteä meidän kanssa rakennusvalvontaan. Tontin myyjä (arkkitehti) piirsi meille tonttikartan, jossa näkyy talon asema tontilla, harjan suunta ja ulkomitat. Tätä ennen myyjä oli myös varmistanut kaupunkikuvaryhmästä, että talon saisi rakentaa pääty tielle päin. Se on tontin muodon huomioon ottaen ainoa järkevä ratkaisu. Näiden kuvien ja Älvsbytalon esitteen kanssa menimme rak.valvontaan varmistamaan, että jos ostaisimme tontin, niin myös saisimme rakentaa sille mieleisen talon. Kysyimme onko rak.valvonnalla mitään huomauttamista suunnitelmistamme. Vastaukseksi saimme, että mitään huomauttamista ei ole.

 

Kari soitti rakennusvalvontaan ja neuvotteli arkkitehdin kanssa ikkunoista, jotka he yhdessä totesivat olevan ohjeen (Kärpäsenmäen rakentamisohjeisto vuodelta 1984) mukaisia. Kari neuvotteli myös katon väristä, joka lupa-arkkitehdin mukaan olisi oltava punainen sekä julkisivulaudoituksesta, mikä olisi oltava pystysuuntainen myös räystään alla.

Kari selvitti meidän silloisen tilanteen, joka oli hometalojutun vuoksi ollut jo usean vuoden ajan katastrofaalinen henkisesti ja taloudellisesti. Ostaisimme kyseisen tontin vain ja ainoastaan, jos saisimme rakennusluvan Älvsbytalon Kalevatar mallille. Rakennusvalvonnasta sanottiin, että estettä Älvsbytalon rakentamiselle ei ole, mutta rakennuslupaa ei voi myöntää puhelimessa. Ohjeeksi saimme jättää tonttikauppojen jälkeen rakennuslupahakemus heille. Kehuivat vielä, että heillä käsitellään rakennusluvat nopeimmillaan parissa viikossa. Näiden tietojen perusteella teimme tonttikaupat.   

 

27.11.2002 Teemme tonttikaupat. Tontti on mielestämme kallis.  Piirrätimme taloomme rakennusohjeiston suositusten mukaisesti julkisivuparvekkeen, terassin, harjakuistin. Jätimme pois aiemmin suunnittelemamme suuren päätyparvekkeen ja yhteen liitetyn autotallin. Piirrätimme myös sisätiloihin muutoksia

 

29.11.2002 Tilaamme Älvsbytalon Kalevatar talon perinnemallisena. Muuttopäivä selviäisi myöhemmin, mutta olisi kuitenkin noin 1,5 vuoden kuluttua. Olo on helpottunut kun tietää pääsevänsä pois rivitalosta, missä emme viihdy. 

 

28.11.2002 Asianajajan lasku 12.388,65 euroa. Hän on palkkansa ansainnut, sillä laskun mukana tulee 6-sivuinen laskuerittely, mistä näkee kaikki mitä asianajajamme on meidän jutussamme tehnyt. Selvittelyjä, neuvotteluita, puheluita, haastehakemuksia ym. 

 

9.12.2002 käräjäoikeudelta tulee lasku 105 euroa.

 

12.2.2003 Vien varainsiirtoveron palautushakemukseen lisänäyttöä.

 

14.2.2003 Varainsiirtovero on palautettu meille kaupanpurun seurauksena.

 

22.3.2003 Poliisilta tulee esitutkinnasta päätös: Esitutkintaa ei suoriteta, koska kauppa on purettu.

 

16.5.2003 Rakennuslupahakemuksen viimeisetkin liitteet jätetty rakennusvalvontaan.

 

07.2003 Soitin rakennusvalvontaan ja kysyin mitä meidän rakennusluvalle kuuluu?? Olivat juuri kuulemma edellisenä päivänä laittaneet viestiä meidän piirtäjälle, että rakennus on liian suuri. (219m2). Ohjeistossa sanotaan, että rakennusoikeudesta, mikä meidän tontilla on 232m2 huolimatta yksittäisen rakennuksen kerrosala saa olla enintään 180m2. Pitäisi hakea poikkeuslupaa ja uudet naapurinlausunnot. Yritin samalla kysellä olisiko talossa jotain muuta huomautettavaa? Vastaukseksi sain että, ”Yksi asia kerrallaan”. Kävimme kuulemassa kaikki 7 naapuria ja veimme paperit rak.valvontaan mistä ne luvattiin toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen.

 

6.8.2003 Myyjät ottavat yhteyttä puhelimitse ja vaativat korvauksia sähköhellan vioista ja sen uusimisen aiheuttamista kustannuksista. Siis siitä hellasta, minkä me olimme joutuneet ostamaan hometalolle, koska siellä ollut vanha hella oli uunin osalta rikki. NYT alkoi todella sieppaamaan. Yritän mennä puhumaan poliisille ja vaatimaan lähestymiskieltoa, mutta huomaan, ettei poliisia pääse tapaamaan kuin varaamalla ajan tai tekemällä jotain rikollista. Hetken harkitsin jonkun näyteikkunan rikkomista. HEH!

 

18.8.2003 Soitin rakennusvalvontaan ja kysyin rakennusluvastamme. Vastaukseksi sain, että talossamme on paljon huomautettavaa.

- Ikkunat ovat vääränlaiset

- Parveketta ei saisi rakentaa julkisivulle kattoerkkerin eteen

- Kattoerkkerin sijasta pitäisi olla pieni kattolyhty

- Ulkoverhoilun lautapinta on vääränlaista

- Kivijalka on liian matala

- Talo on väärässä suunnassa tontilla

- Auton säilytys on ongelma

- Talo ei ole tarpeeksi symmetrinen

- Räystäissä oli joku vika, en ymmärtänyt mikä

 

Kysyin onko talossa jokin olennainen vika. Sokkelin mataluus on suuri vika rinnetontilla, koska tonttimme kohdalla menee korkeuskäyrä. Sokkeli ei kuulemma riitä, vaan talon alle näkee toiselta puolelta sokkelin ali. Arkkitehti kysyi ”oletteko jutelleet sokkelin korottamisesta talotoimittajan kanssa?” Emme olleet, koska emme tienneet sen olevan ongelma täysin tasaisella tontilla. Pyysin, että joku kävisi tarkistamassa tontin. Arkkitehti lupasi käydä. Samalla hän kysyi, ”voisitteko vaihtaa talotoimittajaa?” Sanoin, että emme voi. Puhelun aikana hän ilmeisesti selasi meidän papereita. Itsekseen puhuen hän tokaisi ”Mikäs poikkeuslupa täällä on? Tämä on näköjään tehty lomani aikana, en ymmärrä tätä?” Nyt oli minun vuoro ihmetellä! Ensin oli käskenyt hakemaan poikkeuslupaa ja nyt ei ymmärretä miksi.    

 

19.8.2003 Kävin rakennusvalvonnassa juttelemassa arkkitehdin ja lupapäällikön kanssa. Kysyin, mitä muutettavaa talossa vielä olisi. Lupapäällikkö sanoi, että kaikki muu on pielessä paitsi se, että talo on puutalo. Olimme kuulemma Älvsbytalon uhreja ja meitä olisi Lahdessa enemmänkin. Kysyin sitten ”Onko tämä asia sitten tästä poikki, eikö sitä lupaa tule?” Tähän en saanut vastausta. Hän sanoi myös, että poikkeuslupa kerrosalan ylitykselle on voimassa vain silloin, kun kaikki muut asemakaavan määräämät kohdat täyttyvät. Totesin, että minulle ei ole tullut tuollaista tietoa eikä dokumenttia poikkeusluvasta. Kysyin, miksi tässä on mennyt niin kauan aikaa.

Pyysin arkkitehtia viemään asian kaupunkikuvaryhmään. Hän sanoi, että olisi vienyt sen joka tapauksessa. Kyselin vielä, miten ehdoton julkisivuparvekekielto on.

 

22.8.2003 Rakennusvalvonnasta tulee lista niistä asioista mitkä talosta pitäisi muuttaa, jotta sen saisi rakentaa.

 

25.8.2003 Soitin Hämeen ympäristökeskukseen ja pyysin poikkeusluvasta kopion. Asiaa hoitanut PS sanoi, että hän muistaa kyllä, kun Tervala on soittanut. Hän oli ollut varma, että hakemus on heillä käsiteltävänä, koska oli nähnyt sen pöydällä. Hakemus oli kuitenkin kadonnut hänen pöydältään, ja hän oli jo keskustellut katoamistapauksesta ympäristökeskuksen lakimiehen kanssa. PS kertoi asioineensa Lahden kaupungin asemakaava-arkkitehdin kanssa ja hän tiesi, että asiaa oli käsitelty Lahden kaupungin omassa organisaatiossa - missä? Jäin ihmettelemään asiaa, koska lp oli hoitanut poikkeuslupa-asiaa ja antoi ymmärtää, että asian myönteinen päätös olisi tullut Hämeen ympäristökeskuksesta. Nyt meille kerrottiin, että rakennusoikeuden ylitys on niin pieni, ettei poikkeuslupaa tarvita, vaikka se oli jo myönnetty.

Soitin myös asemakaavaosastolle ja tarkistin tonttimme e-luvun joka on 0.27 eikä 0.25, jolla olimme hakeneet rakennuslupaa. Eli rakennusoikeus onkin 232,5m2 eikä 215m2.

 

26.8.2003 Tulee kirje myyjiltä, missä vaaditaan korvaamaan 540 euroa sähköhellasta viimeistään 12.9.2003. Tämä kirje on ilmeisesti kiristys yritys, sillä se on mennyt myös tiedoksi vastapuolen asianajajalle.

 

26.8.2003 Soitin rak.valvontaan asemakaava-arkkitehdille, joka sanoi kehottaneensa arkkitehtia tekemään päätöksen meidän asiassa, eikä turhaan seisottamaan sitä pöydällään.

Soitin arkkitehdille ja pyysin tapaamisaikaa. Hän sanoi, että olimme saaneet jo niin paljon periksi, ettei mitään neuvotteluja tarvita. Oli kuulemma käynyt tontilla ja tehnyt listan muutettavista asioista sen jälkeen. Oli kuulemma muutama pieni juttu.

 

- Katto ei saa olla musta, vaan grafiitinharmaa

- Ikkunoihin pitäisi tehdä ruudutus

- Talon ulkoverhoilu tulisi vaihtaa paneelilautaan

 

Juuri näiden pikkujuttujen takia halusimme varmistuksen ennen tonttikauppoja, koska meille nämä eivät ole pikkujuttuja, jotka sormia napsauttamalla hoituvat. Huomaamme muutenkin, että vaatimukset muuttuvat joka kerta kun olemme yhteydessä rakennusvalvontaan. Esimerkiksi aluksi vaadittiin punaista kattoa, sitten mustaa ja lopuksi grafiitinharmaata. Olikohan arkkitehti itsekään tutustunut Kärpäsenmäen rakentamisohjeistoon vuodelta 1984, siellä nimittäin sanotaan ”Sopivia katon värejä ovat musta, tiilenpunainen ja vihreä”.

 

 Edelleenkin on epäselvää mihin muutamme. Talo on siis kuitenkin varmuudella tulossa. Alan etsiä uutta tonttia ihan vaan varmuuden vuoksi. Olisi ikävää lasten kannalta, jos he joutuisivat taas vaihtamaan koulua.  Joka tapauksessa aiomme muuttaa pois rivitalosta.

 

10.9.2003 Kari menee käymään rakennusvalvonnassa. Hän pyytää, että meidän rakennuslupa käsiteltäisiin lautakunnassa. Paikalla on rakennusvalvonnan rakennuslakimies, rakennustarkastaja ja lupapäällikkö. Lupapäällikkö raivostuu ja heittää paperit pöydälle ja samalla huutaa, että ”Eihän Tevillä ei ole mitään virkaa, jos tällaisen talorumiluksen saa rakentaa Kärpäsenmäelle”. Rakennuslakimies joutuu rauhoittelemaan lupapäällikköä ja sanoo ettei tällainen ole tarpeellista. Kari menee sanattomaksi raivoamisesta. Lupapäällikkö sanoo kyllä vievänsä rakennuslupamme lautakunnan käsittelyyn, ja koska hän toimii lautakunnassa asioiden esittelijänä, mutta hän aikoo esittää asian hylkäämistä. Olisihan sekin edistystä kun olisi päätös, mistä voisi valittaa.

Kirjoitimme lautakunnan jäsenille muistion rakennusluvan hakemisesta. Muistioon keräsimme tiedot 53 lähimmästä talosta ja siitä kuinka moni täyttää rakentamisohjeiston määräykset. Aika vähän niitä oli. Liitteeksi laitoimme valokuvia alueelta. Tämän voi jokainen käydä tarkistamassa ihan itse.

 

13.9.2003 Saamme postissa Lahden Kaupunginmuseon johtajalta kirjeen. Kirjeessä on lausunto meidän rakennussuunnitelmasta. Olemme täysin ymmällämme. Sen on pyytänyt Lahden rakennusvalvontavirasto (yllättäen muutama päivä lupapäällikön raivoamisen jälkeen). Kirjeessä sanotaan, että meidän suunnittelema rakennus on liian kookas tonttiinsa nähden ja myös verrattuna naapuruston taloihin ym. ym.

 

24.9.2003 Tulee ilmoitus meille saapuneesta kirjatusta kirjeestä. Emme hae sitä postista, koska se on myyjiltä ja sisältää todennäköisesti uhkavaatimuksia hellasta.

Teetimme tontille pintavaaituksen, mistä selvisi, että tontti on tasainen. Olishan sen silmilläkin nähnyt, mutta kaikki täytyy olla kirjallisena paperilla ja todistajien nimet alla.

 

25.9.2003 Otan yhteyttä rikospoliisiin ja kysyn mitä voimme tehdä, jos näitä kirjeitä vielä tulee vastapuolelta, vaikka olemme sopineet riita-asian. Kysyn myös, onko se kirjattu kirje haettava postista. Poliisi neuvosta emme hae kirjettä postista. Emmekä aio missään tapauksessa maksaa mitään. Juttelemme poliisin kanssa myös siitä, että olen antanut itselleni kertoa, että myyjät ovat joskus joskus esim. uhkailleen naapuriaan aseella kissoista syntyneen riidan vuoksi. Kerron poliisille kuinka minua pelottaa jo lastenkin puolesta. Poliisi ei tässä tilanteessa voi tehdä mitään. Ehkä haluankin vain merkinnän papereihin asiasta," jos jotain tapahtuisi".

 

1.10.2003 Teknisessä virastossa aloittaa uusi toimialajohtaja. Hän pyytää meidän lupapäälliköltä ja lupa-arkkitehdiltä kirjallisen selvityksen, miksi meidän rakennusluvan käsittelyssä on kestänyt niin kauan.

 

17.10.2003 Rakennuslautakunnan kokous. Kokouksessa käsitellään meidän poikkeuslupa-asiaa. Olemme aikaisemmin jättäneet muistiot rakennusluvan hakemisesta lautakunnan jäsenille. Muistiossa olemme kertoneet kuinka kauan hakeminen on kestänyt ja miten meitä on kohdeltu rakennusvalvonnassa. Saamme poikkeamisluvan läpihuutojuttuna, vaikka lupapäällikkö on esittänyt sen hylkäämistä. Muistiomme perusteella oli käyty pitkä keskustelu asiakkaiden kohtelusta rakennusvalvonnassa. Palautetta oli ikävä antaa, mutta toivottavasti asiakkaiden kohtelu paranee. Joku muu ei ehkä olisi ottanut tuota episodia niin vakavasti kuin me, koska me halusimme itsellemme kodin pitkästä aikaa.

 

24.10.2003 Myyjiltä tulee uusi kirje, jossa vaaditaan maksamaan sähköliesi. Kirjeessä mainitaan, että jos emme maksa, he ryhtyvät asian vaatimiin toimenpiteisiin. Nyt kirje oli lähetetty suoraan meidän osoitteeseen, eikä kirjeen päältä nähnyt lähettäjää.

Soitan uudelleen rikospoliisille. Hänen mielestään kyseessä on kotirauhan häirintä. Poliisi on erittäin ystävällinen ja hän lupaa soittaa myyjille, jotta häirintä loppuisi. Kyselen poliisilta miten lähestymiskieltoa haetaan, jos tilanne jatkuu samanlaisena. Muistutin poliisille, että meillä oli vastapuolta vastaan nostettu rikosoikeudellinen kanne törkeästä petoksesta. Poliisi ei kuitenkaan ottanut asiaa tutkittavaksi, koska siviilipuolen juttu oli kesken. Kun kauppa myöhemmin purettiin ja asia sovittiin, poliisi jätti asian tutkimatta. Poliisi soitti myyjille ja kertoi myöhemmin minulle, että myyjillä selityksiä oli riittänyt.

 

28.10.2003 Lupapäällikkö soittaa Karille ja haluaa tavata talomme pääsuunnittelijan. Pääsuunnittelija on ruotsalainen ja tuskin tulee Lahteen palaveriin. Lupapäällikkö pysyy silti tiukasti vaatimuksessaan. Kari soitti Älvsbytalon myyjälle. Hän lupaa vaihtaa pääsuunnittelijaksi Älvsbytalon huoltopäällikön, joka asuu Lahdessa. Hän pääsee paikalle vaadittuna päivänä.

 

31.10.2003 Palaveri rakennusvalvonnassa. Uusi pääsuunnittelijamme luuli tulevansa aloituskokoukseen. Kari kertoi tämän olevan jotain aivan muuta. Palaverissa lupapäällikkö kysyi pääsuunnittelijaltamme, onko hän töissä Älvsbytalolla, onko hänellä työsopimus Älvsbytalon kanssa ja maksaako Älvsbytalo hänelle palkkaa. Pääsuunnittelija vastasi hämmästyneenä myöntävästi kaikkiin kysymyksiin. Lupapäällikkö oli sanonut vain halunneensa varmistaa että joku valvoo talon muutosten toteutusta. Hän oli myös pyytänyt vastineen museon lähettämään kirjeeseen, koska halusi sen mukaan rakennuslupaan. Siinä palaverin sisältö lyhykäisyydessään.

 

3.11.2003 Jätimme Lahden rakennusvalvontavirastoon vastineen museon lausuntoon, koska mielestämme suunnitelmamme ei poikennut mitenkään merkittävästi muiden alueen talojen ulkonäöstä ja koosta.

 

24.11.2003 Poikkeuslupa tulee lainvoimaiseksi, koska kukaan ei valita siitä.

 

26.11.2003 Lainvoimainen poikkeuslupa tulee postissa Kouvolan hallinto-oikeudelta. Se viedään heti rakennusvalvontaan.

 

28.11.2003 takaraja rakennusluvan saamiselle Älvsbytalon puolelta meni umpeen. Rakennuslupa on kuitenkin luvattu lähipäivinä. Suullinen lupaus riittää toistaiseksi Älvsbytalolle. Rakennusvalvonta olisi voinut myöntää väliaikaisen, ehdollisen rakennusluvan. Se ei kuitenkaan onnistunut ilman alkuperäistä poikkeuslupapaperia, jonka jouduimme lähettämään Kouvolaan Hallinto-oikeuteen. Rakennusvalvonnalla oli kopio paperista, mutta se ei lupapäällikön mukaan kelvannut.

 

8.12.2003 Rakennuslupa saatiin. SE tuli nopeasti, eikä kestänyt vuottakaan. Lausuntoja oli lupaan haettu siis luparyhmältä, kaupunginmuseolta ja kaupunkikuvaryhmältä. Luvasta myös selvisi, että rakennuslautakunta oli kokouksessaan 17.10.2003 myöntänyt poikkeamispäätöksen. Hyvä kun sekin asia nyt selvisi. Naapurinlausunnot olimme hakeneet 7 naapurilta ainakin 5 kertaa. Hain rakennusluvan rakennusvalvonnasta ja maksaessani sitä toimiston virkailija sanoi antavansa sen alennuksella, koska oli seurannut sivusta meidän pitkää luvanhakua. Kyllä lämmitti mieltä kun huomasi, että tästäkin virastosta löytyy inhimillisyyttä.  

 

19.12.2003 Muuttopäivä varmistuu 19.3.2004. Naapurit eivät usko kun väitämme muuttavamme tuolloin, sillä tontilla ei ole vielä tehty mitään.

 

12.1.2004 Tontilta kaadetaan puut. Seuraava viikko meneekin sitten selvitellessä lumisia ja jäisiä puita pois rakennuksen tieltä.

 

1.2.2004 Vuosisadan pahin lumimyrsky. Vanhimman lapsemme syntymäpäivä. Pääsemme vasta illalla katsoman tontille tilannetta. Perustusten olisi pitänyt tulla tänään, mutta tontilla ei näy ketään.

 

2.2.2004 Turhaan olimme huolissamme. Perustusporukka oli tullut yöllä tekemään lumitöitä ja perustustyöt ovat käynnissä.

 

7.2.2004 klo 16.48 vesivahinko vuokra-asunnossa. Olen illalla kotona lasten kanssa. Tiskikokeesta alkaa vuotaa vettä vuokra-asuntomme keittiön lattialle. Kari on työmatkalla. Vettä tulee aika runsaasti ennen kuin saan vuodon loppumaan. Tiskikoneesta oli pettänyt poistoletku.  Seuraavana päivänä huoltomies tulee mittaamaan kosteuksia ja laittaa kuivurin hurisemaan lattialle. Epäselväksi jäi oliko vuotoa ollut pidempäänkin kuin sen kerran. Onneksi olemme muuttamassa pois.

Joskus iltaisin iskee paniikki. Ajatus siitä, että en jostain syystä voisikaan asua uudessa talossamme mietityttää.

 

17.2.2004 Talo tulee tontille ja iltapäivällä pääsemme taloon sisälle katsomaan, miltä se näyttää. Ja hyvältähän se näyttää. Kuvaamme talon tuloa ja illalla laitamme ovet lukkoon pois lähtiessämme. Tunne talon tullessa on epätodellinen ja helpottunut. Saamme vihdoin kodin monen vuoden jälkeen. Käyn joka ilta siivoamassa talon muuttopäivään asti. Teemme talossa myös asennuksia ja panelointeja iltaisin. Muuton jälkeen en ole enää joka päivä siivonnut.

 

19.3.2004 MUUTTO UUTEEN KOTIIN !!! Monen vuoden homepakolaisena olon jälkeen meillä on KOTI!!

 

8.9.2005 Asumisterveysliiton vertaistukiryhmän kokous. Vuodesta 2004 olen käynyt Asumisterveysliiton vertaistukiryhmässä tapaamassa muitakin kotinsa menettäneitä. Näin syyskuussakin kokouksessa on ihmisiä, jotka asuvat teltassa asuntojensa kosteusvaurioiden takia. 

 

28.9.2005 Vien veronmaksukyvyn alentumisvähennyshakemuksen verotoimistoon. Haemme muutosta vuosilta 1999- 2002. Käsittely kestää kuulemma noin vuoden. Hakemusta jättäessäni virkailija pyyhkii nenäänsä ja sanoo itse altistuneensa homeille. Pyydän anteeksi papereitani, sillä ne ovat alkuperäisiä ja haisevat. Virkailija lukee hakemukseni ja sanoo nähneensä samantapaisia hakemuksia, muttei niiden mukana ole ollut pahvilaatikollista liitteitä.

 

28.2.2006 Verottajalta tulee kirje - emme saa mitään vaatimuksiamme läpi, koska emme antaneet itsemme sairastua talossa. Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen olisi saanut, jos sairaskuluja olisi ollut tarpeeksi. Nyt kun olemme terveitä, meidän on selvittävä itsenäisesti koko paskasta.

 

Myyjät eivät  ole ottaneet enää yhteyttä sen jälkeen kun rikospoliisi soitti heille.  

 

Tämä koko hometalohelvetti tuli siis maksamaan meille noin 60.000 euroa, eikä siinä vielä ole varmastikaan kaikkia kuluja. Vuokrakuluja kerääntyi n.20.000 euroa, kiinteistön virheiden ja puutteiden selvittelykuluja n.3.000 euroa, muuttokuluja 800 euroa, kiinteistön ylläpitokuluja n.5.500euroa, mikrobien pilaama irtaimisto (nuotiolla poltetut huonekalut ja kirjat ym..) n.14.000 euroa, mikrobien saastuttamien irtaimistoesineiden pesemisen kustannukset n.3.500 euroa ja asianosais- ja oikeudenkäyntikulut n.22.000 euroa.

 

Kaupanpurussa saimme vastapuolelta takaisin talosta maksamamme hinnan ja 4204.70 euroa kiinteistön ylläpitokuluista. Emme ole koko aikana saneet minkäänlaista yhteiskunnan tukea. On noihin vuosiin mahtunut paljon hyviäkin tapahtumia ja paljon olemme saaneet tukea tutuiltamme. Huumorilla olemme selvinneet eteenpäin. Siinä vaiheessa, kun rakennusluvan hakemisesta meinasi tulla painajainen oli kyllä huumori koetuksella.

 

Tällä hetkellä olemme todella tyytyväisiä valitsemaamme Älvsbytaloon. Pikkuhiljaa rakennamme sitä valmiiksi. Talon toimitus ja kaikki mitä siihen liittyi tulivat ajallaan. Työmiehet olivat mukavia niinä viikkoina kun olimme rakennuksella avustamassa. Talo on ollut hyvä asua.

 

Lapset ovat selvinneet kaikesta yllättävän hyvin. Rakennusaika (se lyhyt) ei kiinnostanut lapsia, koska he olivat kyllästyneet moniin muuttoihin. Nyt ovat lapsetkin alkaneet pitää taloa kotinaan. Kaikesta tuosta historiasta huolimatta lapsemme ovat terveitä ja tasapainoisia nuoria. He ymmärtävät, että jos jotakin tässä elämässä haluaa, sen eteen on tehtävä töitä. Itse toivon voivani auttaa muita kokemani perusteella, sillä valitettavan usein eli lähes aina, tuosta hometalo "katastrofista" selviäminen jää perheiden itsensä varaan. Viime viikolla minua pyydettiin käymään yhden perheen luona neuvomassa käytännön asioissa. He olivat juuri muuttaneet home-epäilyn takia pois talostaan, jonka olivat juuri ostaneet. Lähtiessäni mietin ääneen mitä veisin perheelle tuliaiseksi, 7-vuotias tyttäreni ehdotti, että veisin makaronia. Ajattelin, että hän jos kuka tietää miten voi auttaa...Ja samalla olin tosi ylpeä tyttärestäni.    

 

Olimme pettyneitä Lahden rakennusvalvontaan hakiessamme rakennuslupaa. Erityisesti meitä harmitti se ylimielisyys ja piittaamattomuus meitä kohtaan. Me vain pyrimme varmistamaan, että voimme rakentaa kodin ilman suuria, yllätyksellisiä menoeriä, joihin meillä ei olisi varaa. Lähinnä tuntui siltä, kuin meidän rakentaminen olisi pyritty estämään keinolla millä hyvänsä. Olisi ollut reilumpaa sanoa heti, että rakentakaa muualle. 

 

Tässä yksi kaunis päivä, (sillä niitähän on tänä kesänä riittänyt), Kari meinasi yläkertaa rakentaessa  heittää meidän teltan pois tieltä, huomautin että telttaa pitää kohdella hyvin ,sillä koskaan ei tiedä milloin se on meidän koti. Siis, jos huonosti käy, sillä elämästä ei voi koskaan tietää... "Lumihanki kutsuu perhettä talvisin..""                                         

 

                        Niina Tervala

 

Jätä palautetta Niinalle

 

Etusivulle www.tervala.fi